Koronaviruspandemia 2019–

Everything Wikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
0.00
(0 ääntä)

Malline:Tämä artikkeliMalline:Ajankohtaista Malline:Pandemia Koronaviruspandemia 2019– eli COVID-19-pandemia on joulukuussa 2019 kiinalaisesta Wuhanin kaupungista alkanut pandemia.[1] Sen aiheuttaa uusi koronavirus SARS-CoV-2, joka aiheuttaa COVID-19-nimistä tautia. COVID-19 on määritelty Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.[2]

Maailman terveysjärjestö WHO julisti epidemian pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020.[3]

Viruksen uskotaan leviävän suurimpaan osaan maailman väestöstä.[4][5]

17. elokuuta 2021 mennessä tartunta oli vahvistettu yli 208 miljoonalla ihmisellä. Viruksen aiheuttamaan sairauteen oli kuollut yli 4,3 miljoonaa ihmistä. Taudista oli parantunut arviolta 187 miljoonaa ihmistä.[6]

Länsimaat olivat varautuneet huonosti pandemiaan.[7] Monet Itä-Aasian maat reagoivat pandemiaan melko nopeasti, koska niillä oli kokemusta SARS- ja MERS-epidemioista. Useiden länsimaiden toiminta taudin leviämisen hidastamiseksi oli alussa vitkuttelevaa ja horjuvaa.[8][9] Pandemia näkyi monien maiden terveydenhuollossa potilaiden suurina määrinä ja suojatarvikkeiden ja hengityskoneiden puutteena, mikä on lisännyt kuolleisuutta.[10][11] Monien maiden terveydenhuolto ylikuormittui.[12][13]

Maaliskuussa koronaviruspandemian takia tehtiin useissa maissa sulkutoimia, joilla maiden hallitukset pyrkivät hidastamaan taudin etenemistä.[14][15] Kouluja, urheilukilpailuja, ravintoloita ja joukkokokouksia suljettiin ja maiden rajoille, sekä maiden sisälle asetettiin kulkukieltoja,[16] ja ihmisiä joutui työttömiksi.[17] Monin paikoin ihmiset välttivät kaupungeissa turhaa kaduilla liikkumista.[18] Jotkut pyrkivät siirtymään pandemiaa pakoon maaseudulle tai muualle eristyksiin.[19][20] Taudin leviämisriskiä kohtaan oli piittaamattomuutta. Maaliskuussa sulkutoimien takia yhteiskuntien talous supistui suuresti, joten sulkuja vastustettiin joissain maissa.[21][22]

Sulkutoimet haittasivat valtioiden talouksia,[23] minkä vuoksi monet maat pyrkivät avaamaan yhteiskuntia ainakin osittain taudin voimakkaan leviämisen uhasta huolimatta.[24][25] Sulkujen avaamisten uskottiin johtavan epidemioiden pahenemisiin.[26]

Huhti-toukokuussa 2020 epidemia näytti monin paikoin hiipuvan.[27][28] Tilanne oli monissa maissa silti paha.[29][30] Uusia tautiaaltoja ennustettiin.[31][32] Esimerkiksi Yhdysvalloissa tauti alkoi levitä taas voimakkaammin, ja uusia tartuntaryppäitä oli monissa maissa.[33]

Syys-lokakuussa epidemia paheni monissa Euroopan maissa.[34][35] Se johti moniin paikallisiin rajoituksiin.[36][37] Näitä vastaan protestoitiin joissain maissa mellakoiden ja mieltä osoittaen.[38][39][40]

Pandemian aikana on arvioitu myös viruksen tai sen aiheuttaman taudin heikkenemistä. Kaksi italialaista lääkäriä arvioi kesäkuun alussa 2020, että virus oli viime kuukausina menettänyt tehoaan ja muuttunut vähemmän voimakkaaksi.[41]

Koronavirus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli

SARS-CoV-2 tunnetaan myös aiemmilla nimillä 2019-nCo-virus (lyhenne 2019-nCoV, eng. 2019-novel Coronavirus, 2019 uusi koronavirus).

SARS-CoV-2 on seitsemäs tunnettu ihmiseen tarttuva koronavirus. Muita ovat olleet SARSin aiheuttaja SARS-CoV ja MERSin aiheuttaja MERS-CoV sekä HCoV-OC43, HCoV-229E, HCoV-NL63 ja HCoV-HKU1.[1]

Tautikuolleisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli Tautiin ei ole lääkettä. Kiinan testattujen tapausten mukaan noin 80 prosenttia sairaustapauksista on lieviä. COVID-19 kehittää noin 14 prosentissa tapauksista vakavia keuhko-oireita ja noin viidessä prosentissa kriittisen tilan.[42][43] Toisaalta esimerkiksi Italiassa 16 prosenttia sairaalaan otetuista COVID-19-potilaista on vaatinut tehohoitoa.[44] Sairaus on vaarallisin iäkkäille ja pitkäaikaissairaille, mutta voi aiheuttaa vakavia oireita tai kuoleman nuorille aikuisillekin.[45][46]

Wuhanissa tapauskuolleisuus oli maaliskuun alun julkaisun mukaan 3,6 prosenttia.[47] Italiassa testattujen tapauskuolleisuus oli maaliskuun lopulla noin 9 prosenttia,[48] mutta nousi sairauden kulun edetessä jo 12 prosenttiin (5. huhtikuuta 2020),[49] kun testattujen osuus väestöstä pysyi vielä suppeana. Nämä lukemat perustuvat raakatietoon, jossa on mukana vain testatut tapaukset.

WHO:n 19. maaliskuuta antaman arvion mukaan kuolleisuus koronavirukseen on noin 0,3–1,0 prosenttia. Imperial Collegen mukaan kuolleisuus on keskimäärin 0,9 prosenttia, ollen välillä 0,4–1,4 prosenttia.[50] WHO:n epidemiologin elokuussa 2020 antaman ilmoituksen mukaan koronaviruksen kuolleisuus infektiota kohden on 0.6 prosenttia.[51]

Etelä-Koreassa on noin yhden prosentin kuolleisuus.[52] Kuolleisuus voi olla huomattavasti keskiarvoja korkeampi tai matalampi riippuen hoidon laadusta, iästä, muista sairauksista, sairastumisalueesta ja muista tekijöistä.[53] Niinpä tapauskuolleisuus oli ennen maaliskuun puoliväliä ikäryhmästä riippuen yleensä välillä 0,2–14,8 prosenttia.[54] Italian kansanterveyslaitoksen huhtikuun 5. päivänä raportin mukaan laboratoriovarmennettujen, ikäryhmän 80–89-vuotiaat sairastuneiden Covid-19 -taudin tapauskuolleisuus oli kivunnut jo yli 30 prosentin.[49]

Tapahtumahistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli 1. joulukuuta 2019 Kiinan Wuhanin terveysviranomaiset tekivät ensimmäisen havainnon uudesta virustyypistä. Virus saattoi levitä Wuhanissa jo lokakuussa.[55][56] Kiinan viranomaiset kertoivat alun perin ensimmäisen tartunnan ilmenneen viikkoa myöhemmin. Potilaalla ei ollut myöskään kytköstä Huananin ruokatoriin.[57]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Vahvistetut COVID-19-tapaukset maailmalla

Ennusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli Koronaviruspandemian ennusteet ja mallit ovat eri tavoin laadittuja koronavirustautiepidemian tulevaisuutta kuvaavia kehitysarvioita.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli Suomessa oli keväällä 2020 koronavirusaalto, jossa kuoli yli 300 henkilöä. Syys-lokakuussa nousi uusi koronavirusaalto. Kesällä 2021 tartunnat lähtivät nousuun uuden virusvariantin lähdettyä leviämään.

Ruotsissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli

Ruotsi valitsi koronaviruskriisin käsittelynä strategian, jolla se pyrki hidastamalla taudin leviämistä luomalla väestöön laumasuojaa. Tämän strategian varjopuolena oli suuri kuolleisuus. Sen etu oli puolestaan se, ettei taloutta ja yhteiskuntaa häiritty raskailla ja kalliilla sukutoimilla. Kuitenkin vasta-ainetutkimusten mukaan laumasuoja oli vielä kaukana toukokuussa 2020.

Kiinassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli Koronaviruspandemia 2019– lähti liikkeelle Kiinasta vuoden 2019 lopulla. Pandemian aiheuttanut koronavirus SARS-CoV-2 havaittiin ensimmäisen kerran 11 miljoonan asukkaan Wuhanin kaupungissa joulukuussa 2019. Sieltä se levisi ensin muualle Kiinaan ja kehittyi lopulta maailmanlaajuiseksi pandemiaksi.

Italiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli Koronaviruspandemia 2019– on ollut Italiassa Euroopan pahimpia. Ensimmäiset varmistetut tartunnat Italiassa todettiin 31. tammikuuta 2020.[58] Marraskuussa 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan Italiassa on löytynyt koronaviruksen vasta-aineita näytteistä, jotka on otettu vuoden 2019 lokakuun ensimmäisellä viikolla, eli tartunnat ovat tapahtuneet syyskuussa 2019. Näytteet oli alun perin otettu keuhkosyöpätutkimusta varten.[59]

Espanjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli 31. tammikuuta 2020 todettiin Espanjassa ensimmäinen COVID-19-tapaus, minkä jälkeen tauti levisi nopeasti. Ensimmäinen sairaudesta aiheutunut kuolemantapaus tapahtui 13. helmikuuta.

Ranskassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli Ranskan ensimmäinen koronavirukseen sairastunut todettiin 24. tammikuuta 2020.[60]

Yhdistyneessä kuningaskunnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli

Tiedosto:Shopping in rubber gloves and a face mask Sainsbury's north Finchley London 15 March 2020 coronavirus COVID 19 scare.jpg
Koronaviruspandemian aikana ihmiset käyttivät hengityssuojia ulkona liikkuessaan. Asiakas lontoolaisessa kaupassa vuonna 2020.

Ensimmäiset tunnetut tartunnat todettiin maassa 31. tammikuuta 2020. Ensimmäinen taudista aiheutunut kuolema tapahtui 5. maaliskuuta 2020.[61]

Saksassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli Ensimmäiset varmistetut COVID-19-tapaukset Saksassa todettiin 27. tammikuuta 2020.[62]

Yhdysvalloissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli 2019– koronaviruspandemian ensimmäinen varmistettu tartunta Yhdysvalloissa todettiin 20. tammikuuta 2020.[63][64] Yhdysvalloissa on todettu eniten COVID-19-tartuntoja ja -kuolemia. [65]

Venäjällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli Ensimmäiset varmistetut COVID-19-tapaukset Venäjällä todettiin 31. tammikuuta 2020 kahdella kiinalaisturistilla.[66]

Maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pandemia keskittyi huhtikuussa Eurooppaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Keski- ja Etelä-Amerikan tautitapausten suhteellinen osuus nousi toukokuussa. Brasiliassa kuoli kesäkuun puoliväliin mennessä 40 000 koronavirukseen. Euroopassa muun muassa Ruotsin ja Venäjän epidemiat jatkoivat voimakkaina. Euroopan pandemia hiljeni kesällä, kun Amerikan mantereen pandemia saavutti huippunsa.

4. maaliskuuta 2021 maailmassa oli yli 116 miljoonaa koronavirustartuntaa. Niihin oli kuollut yli 2.5 miljoonaa ihmistä.[67] Euroopassa oli uusi koronaviruspandemian aalto syys-lokakuusta alkaen vuonna 2020.[68] Se uhkasi kuormittaa vakavasti terveydenhuoltoa. Yhdysvalloissa epidemia laantui hieman syys- ja lokakuussa, mutta alkoi kiihtyä jälleen marraskuussa.[69]

Toimenpiteitä eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli Useimmat maailman maat pyrkivät rajoitustoimenpitein varsinkin helmi-toukokuussa 2020 hillitsemään koronaviruksen leviämistä. Liikkeitä ja julkisia tiloja suljettiin, kokoontumisia ja ihmisten liikkumisia rajoitettiin. Euroopassa rajoitukset lisääntyivät uudestaan elo-lokakuussa, kun uusi tautiaalto uhkasi romahduttaa terveydenhuollon.

Läpinäkyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan lähinnä viranomaisten koronaviruksesta antamien tietojen tarkkuutta ja todenperäisyyttä. Etenkin länsimaat ovat epäilleet Kiinan, Iranin ja Venäjän vähättelevän tietoisesti kuolin- ja sairastumislukuja.

Taloudelliset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli

Koronaviruksen torjuntatoimet kurittivat useimpien epidemiamaiden taloutta monin tavoin. Vastaavaa ei ollut nähty sitten suurten lamakausien. Monilla aloilla liikevaihto laski, tuli lomautuksia, työttömyyttä ja konkursseja. Vuonna 2020 talous supistui monissa maissa. Valtiot pyrkivät erilaisin avaamistoimin elvyttämään jo huhti-toukokuussa maiden kutistuvia talouksia.

Vaikutus urheilutapahtumiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli Koronaviruspandemian vuoksi on peruttu lukuisia urheilutapahtumia.

Koronavirukseen kuolleita henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli

Poliittiset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronaviruskriisi oli maaliskuuhun 2020 mennessä lisännyt vallanpitäjien kansansuosiota useimmissa maissa. Maailman kymmenen suurimman demokratian johtajien kannatus on kriisin alkuvaiheessa kasvanut keskimäärin yhdeksällä prosentilla. Eniten kasvoi Ison-Britannian pääministeri Boris Johnsonin suosio, joka nousi vuoden 2020 alusta maaliskuun loppuun 25 prosenttiyksiköllä. Myös esimerkiksi Donald Trumpin, Angela Merkelin ja Emmanuel Macronin kansansuosio kasvoi kriisin alussa.[70]

Kulttuuriset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pandemian aikana on pandemia-aiheisten kirjojen suosio kasvanut. Albert Camus'n klassikkoteoksesta Rutto otettiin juuri ennen pandemian alkua Suomessa uusi pieni painos, joka myytiin pian loppuun. Ympäri maailmaa teoksen myynti on kasvanut, ja teos on noussut Italiassa ja Ranskassa myydyimpien romaanien joukkoon, ja muuallakin myynti on kasvanut. Se on säilynyt locus classicuksena eli määrittävänä teoksena, vaikka pandemia-aiheisia romaaneja ovat kirjoittaneet muutkin.[71]

Pandemian ansiosta ovat eräät muutkin aihepiirin teokset menestyneet, kuten Stephen Kingin Tukikohta, joka kertoo tappavasta influenssaepidemiasta. Moderneja pandemiaklassikkoja ovat André Brinkin Ruttomuuri (1984) ja Gabriel Garcia Márquezin Rakkautta koleran aikaan.[71]

Rajoitusten vastaisia protesteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksassa sekä muissa Euroopan maissa oli ajoittain koronarajoitusten vastaisia protesteja,[72][73][74] jotka kiihtyivät joskus mellakoiksi.[75][76]

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pandemian vuoksi asetettujen rajoitusten vaikutuksesta maailman kasvihuonekaasupäästöt vähenivät jyrkästi. Koko maailman päivittäisten hiilidioksidipäästöjen taso laski arviolta 17 prosenttia edellisvuoden tasoon verrattuna. Sektoreittain eriteltynä lentoliikenteen päästöt pienenivät 60 prosenttia; maa- ja merikuljetusten päästöt 36 prosenttia; energiasektorilla 7,4 prosenttia; teollisuustuotannossa sekä julkisella sektorilla noin 20 prosenttia. Sen sijaan asumisen päästöt lisääntyivät 2,8 prosenttia, koska ihmiset eristäytyivät koteihinsa. Riippuen siitä, miten kauan rajoitukset kestävät, vuoden 2020 hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärä supistuu koronakriisin vaikutuksesta noin 4–7 prosenttia. Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuun 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi päästöjen olisi kuitenkin supistuttava noin kahdeksan prosenttia vuosittain aina vuoteen 2030 saakka.[77][78]

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailman CO2-päästöt supistuvat pandemian vuoksi 2,6 Gt eli lähes kahdeksan prosenttia vuodesta 2019 ja palaavat kymmenen vuotta aiemmin ohitetulle 30,6 gigatonnin vuositasolle. Tämä vähennys on kaikkien aikojen suurin ja kuusinkertainen verrattuna vuoden 2009 ennätykseen, jolloin päästöt laskivat 0,4 Gt maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutuksesta.[79]

IEA kuitenkin huomauttaa, että kriisin jälkeinen rebound-ilmiö saattaa olla vaikutuksiltaan suurempi kuin päästöjen vähenemä, mikäli talouden uudelleenkäynnistämiseen tähtääviä investointeja ei suunnata puhtaaseen energiaan[80].

Marraskuuhun 2020 mennessä G20-maiden tukitoimista 233 miljardia dollaria oli suunnattu fossiilisten polttoaineiden tuotantoon tai käyttöön, ja vain 146 miljardia dollaria uusiutuvaan energiaan, energiankäytön tehostamiseen tai vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin.[81]

Nälänhädän uhka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasley varoitti, että koronakriisin vaikutuksesta nälästä kärsivien ihmisten määrä saattaa kasvaa 135 miljoonasta yli 250 miljoonaan. Nälänhätä uhkaa erityisesti Jemeniä, Kongon demokraattista tasavaltaa, Afganistania, Venezuelaa, Etiopiaa, Etelä-Sudania, Sudania, Syyriaa, Nigeriaa ja Haitia. Beasleyn mukaan maailmaa uhkaa suurin humanitaarinen katastrofi Toisen maailmansodan jälkeen.[82]

Salaliittoteoriat ja valeuutiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli Korinaviruspandemiaan liittyy useita salaliittoteorioita. Internetissä liikkuu runsaasti virheellistä tietoa, valeuutisia sekä useita salaliittoteorioita uuteen koronavirukseen liittyen. Lisäksi verkossa leviää videoita, joissa sinänsä tosiin uutisiin perustuen tai aitoa kuvamateriaalia käyttäen luodaan virusepidemiasta liioiteltua kuvaa. Monissa videoissa aito materiaali, harhaanjohtavasti rajatut videopätkät ja täysin eri tapauksia kuvaavat videot sekoittuvat toisiinsa.[83]

Koronavirusrokote[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Pääartikkeli

SARS-CoV-2-rokote on rokote, jonka tarkoitus on kehittää immuniteetti SARS-CoV-2:ta vastaan ja estää siten taudin kehittyminen. Maailmalla on useita jo myyntiluvan saaneita rokotteita, joista merkittävimpänä voidaan pitää Biontechin ja Pfizerin yhdessä kehittämää rokotetta. 24. joulukuuta 2020 yli miljoona ihmistä oli saanut kyseisen rokotteen Yhdysvalloissa.[84] EU on tehnyt yhteishankintasopimuksen kuuden eri rokotevalmistajan kanssa. Myös Suomi on mukana sopimuksessa.[85][86] Rokotukset alkoivat joulukuun aikana monissa maissa, mutta rokotetta ei silloin riittänyt kuin koronavirusta hoitavalle henkilökunnalle ja joillekin riskiryhmäläisille.[87]

Koronaviruslääkkeiden kehittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronavirustautia vastaan on kokeiltu joitain viruslääkkeitä, kortikosteroideja ja veriplasman vasta-aineita. Kortikosteroideilla on ollut jonkin verran kuolleisuutta vähentävää vaikutusta. [88]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Viitteet

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Commonscat

Malline:Koronavirus 2019-2020

  1. 1.0 1.1 Malline:Lehtiviite
  2. Malline:Verkkoviite
  3. Malline:Verkkoviite
  4. Malline:Verkkoviite
  5. Malline:Verkkoviite
  6. Malline:Verkkoviite
  7. Malline:Verkkoviite
  8. Malline:Verkkoviite
  9. Malline:Verkkoviite
  10. Malline:Verkkoviite
  11. Malline:Verkkoviite
  12. Malline:Verkkoviite
  13. Malline:Verkkoviite
  14. Malline:Verkkoviite
  15. Malline:Verkkoviite
  16. Malline:Verkkoviite
  17. Malline:Verkkoviite
  18. Malline:Verkkoviite
  19. Malline:Verkkoviite
  20. Malline:Verkkoviite
  21. Malline:Verkkoviite
  22. Malline:Verkkoviite
  23. Malline:Verkkoviite
  24. Malline:Verkkoviite
  25. Malline:Verkkoviite
  26. Malline:Verkkoviite
  27. Malline:Verkkoviite
  28. Malline:Verkkoviite
  29. Malline:Verkkoviite
  30. Malline:Verkkoviite
  31. Malline:Verkkoviite
  32. Malline:Verkkoviite
  33. Malline:Verkkoviite
  34. Malline:Verkkoviite
  35. Malline:Verkkoviite
  36. Malline:Verkkoviite
  37. Malline:Verkkoviite
  38. Malline:Verkkoviite
  39. Malline:Verkkoviite
  40. Malline:Verkkoviite
  41. Malline:Verkkoviite
  42. Malline:Verkkoviite
  43. https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/situation-reports/20200301-sitrep-41-covid-19.pdf?sfvrsn=6768306d_2 Coronavirus disease 2019 (COVID-19) Situation Report –41 WHO 10AM CET 01 March 2020
  44. Malline:Lehtiviite
  45. Malline:Verkkoviite
  46. Malline:Verkkoviite
  47. Malline:Lehtiviite
  48. Malline:Verkkoviite
  49. 49.0 49.1 Malline:Verkkoviite
  50. Malline:Verkkoviite
  51. Malline:Verkkoviite
  52. Malline:Lehtiviite
  53. Malline:Verkkoviite
  54. Malline:Verkkoviite
  55. Malline:Verkkoviite
  56. Malline:Verkkoviite
  57. Malline:Verkkoviite
  58. Malline:Verkkoviite
  59. Malline:Verkkoviite
  60. Malline:Verkkoviite
  61. Malline:Verkkoviite
  62. Malline:Verkkoviite
  63. Malline:Verkkoviite
  64. Malline:Verkkoviite
  65. Malline:Verkkoviite
  66. Malline:Verkkoviite
  67. Malline:Verkkoviite
  68. Malline:Verkkoviite
  69. Malline:Verkkoviite
  70. Malline:Verkkoviite
  71. 71.0 71.1 Silja Lanas Cavada, Pandemian tarina. Suomen Kuvalehti 12/2021 26.3.2021 s. 44–47
  72. Malline:Verkkoviite
  73. Malline:Verkkoviite
  74. Malline:Verkkoviite
  75. Malline:Verkkoviite
  76. Malline:Verkkoviite
  77. Malline:Verkkoviite
  78. Malline:Lehtiviite
  79. Malline:Verkkoviite
  80. Malline:Verkkoviite
  81. http://productiongap.org/wp-content/uploads/2020/12/PGR2020_FullRprt_web.pdf
  82. Malline:Verkkoviite
  83. Malline:Verkkoviite
  84. Malline:Verkkoviite
  85. Malline:Verkkoviite
  86. Malline:Verkkoviite
  87. Malline:Verkkoviite
  88. Malline:Verkkoviite


Et voi lisätä kommentteja.